Laiva on haastava työympäristö sekä fyysisesti että henkisesti. Merenkulkijan työkyvyn perusta onkin merikelpoisuus. Sitä säädellään sekä kansallisilla että kansainvälisillä säädöksillä.
Suomessa merenkulkijat käyvät merimieslääkärintarkastuksessa kahden vuoden välein.
Merenkulkijalla on oltava
- riittävä näkö (tehtävästä riippuen myös värinäkö)
- riittävä kuulo ja puhekyky tehokkaaseen kommunikointiin
- riittävä fyysinen kyky selviytyä poikkeustilanteista ja pelastustehtävistä
Merenkulkijalla ei saa olla
- sellaista vikaa, vammaa tai sairautta, joka estää tai selvästi vaikeuttaa hänen työtään tai hätätilanteista selviytymistä
- sellaista vikaa, vammaa tai sairautta, joka pahenee laivatyössä tai tekee hänen kykenemättömäksi meripalveluun tai vaarantaa muiden henkilöiden turvallisuuden tai terveyden
- sellaista lääkitystä, jonka sivuvaikutukset huonontavat harkintaa, tasapainoa tai mitään muuta edellytystä työtehtävistä tai hätätilanteista selviytymiseksi.
Jos merenkulkija on alle 18-vuotias, lääkärin on varmistettava, ettei työ aluksella ole haitallista nuoren terveydelle tai kehitykselle
Laivatyössä vaaditaan hyvää tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä, tasapainoa ja kehonhallintaa. Laivalla liikutaan paljon portaissa, ahtaissa paikoissa ja liukkailla kansilla. Melutaso voi olla korkea, varsinkin konehuoneessa. Sääolosuhteet ovat myös usein kuormittavia
Laivalla vietetään sekä työ- että vapaa-aika samassa seurassa, kaukana perheestä ja muista ystävistä. Merenkulkijalta vaaditaan siis psyykkistä tasapainoisuutta. Sosiaalisuus ja sopeutumiskyky ovat ratkaisevia viihtyvyyden ja työilmapiirin kannalta